Tammi-helmikuussa 2014 kaksi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMIn sekä kaksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedun opiskelijaa olivat kolmen viikon työssäoppimisjaksolla Pietarin Caverionilla. SAMIn opiskelijat pitivät jaksostaan blogia osoitteessa: http://putkimiessami.blogspot.fi/ 

Tässä muutamia nostoja blogista tekstin ja kuvien muodossa:

 

tiistai 28. tammikuuta 2014

Perillä!

Perillä ollaan Pietarissa, ryhmä koossa eli Jesse, Juho, Simi ja Aleksi sekä Mikko. Matka sujui hyvin, olemme kokeilleet jo metrolla matkumista sekä kaupungilla liikkumista. Huone on ihan ok vaikka hieman karulta aluksi vaikuttikin! (Kuvassa rappukäytävän ovi)

torstai 30. tammikuuta 2014

Ensimmäinen työpäivä Caverionilla.

Aamulla lähdimme matkaan 8.20, kävelimme metroasemalle josta lähdimme metrolla tapaamaan Mariaa työpaikan lähelle. Keli oli jäätävä, -21c ja kylmä tuuli,  tapasimme Marian yhdeksän aikaan eräällä metroasemalla josta jatkoimme raitiovaunulla työpaikalle. Alkufiilikset työpaikasta olivat aika nihkeät, ulkotöitä ja kukaan ei osaa englantia. 
Jakauduimme pareihin, Jesse & Juho ja Simi & Aleksi. Menimme eri paikkoihin töihin, jonkun aikaa töissä ollessa se rupesi vaikuttamaan mukavalta koska välillä sai olla sisällä ja venäläiset olivat todella mukavia vaikka hieman kielimuuria olikin. Kirjoitimme google kääntäjään lauseita, kyselimme eri asioita toisiltamme ja niin edespäin. Työaika on 10-17 ja työmatka kestää noin 1h 15min. Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet!!
Jesse & Juho

perjantai 31. tammikuuta 2014

Toinen työpäivä pulkassa!

Elikkä se olisi toinen työpäivä ohi. Loppufiilikset ovat hyvät, vaikka alkupäivä oli verkkaista.
Saavuimme työpaikalle vähän ennen kymmentä ja ulkona oli aivan järjettömän kylmä. Työpäivä alkaa kymmeneltä, mutta venäläisillä taitaa olla löysät alussa pois kultuuri ja istuimme vain työpaikalla klo.13.00 saakka. Ruokatunnin jälkeen teimmekin sitten jakotukkien asennusta yhtä soittoa puoli viiteen asti. 
Loppupäivä oli todella mukava, vaikka kommunikointi muiden kanssa on todella vaikeaa. Tapasimme työpaikan viereisellä toimistolla tulkin joka osasi, suomea joten pääsi puhumaan myös omaa kieltä töissä.
Roppujen porausta ja jakotukkien asennusta.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Vapaapäivän viettoa

Tänään oli sitten ensimmäinen vapaapäivä ja kävimmekin venäläisten opiskelijoiden kanssa kaupungilla. Hyppäsimmä kello 13.00 aikoihin metroon ja ajoimme nevskin puoliväliin. Opiskelijat näyttivät meille paikkoja kaupungilla ja kävimmekin yhdessä pienellä torilla ja taidemuseossa (todella isossa sellaisessa). 
Museon jälkeen kävimme vielä syömässä pienessä ruokalassa ja lähdimme takaisin kämpälle. Erittäin mukava päivä oli kaikenkaikkiaan! 
Juho & Jesse

tiistai 4. helmikuuta 2014

Tiistai 4.2.2014

Se olisi taas yksi työpäivä pulkassa. Päivän fiilikset olivat todella positiiviset ja päivä sujuikin kivasti. Pakkasimme jakotukkeja ja teimme kannakkeita koko päivän pienessä vajassa työpaikan laidalla. Työkaverimme Nikolai on todella innokas opastamaan meitä ja on ollutkin joka päivä kanssamme. Nikolai opettelee joka päivä suomea vain, että saisi puhua sitä kanssamme ja että ymmärtäisimme paremmin toisiamme. Hän kulkeekin suomi-venäjä sanakirja kainalossa joka paikkaan. 
Työpäivän päätteeksi kävimme vielä italialaisessa ravintolassa Mamma Romassa syömässä pitsaa ja pastaa. Nyt mahat täynnä lepäämme kämpällä, että jaksaa huomenna skarppina taas tehdä töitä.
Juho & Jesse

torstai 13. helmikuuta 2014

Viimeiset työpäivät!

Elikkäs päivitellääs nyt vähän pitemmällä tekstillä, kun jäi keskiviikolta blogi kirjoittamatta. Keskiviikko oli ihan perus työpäivä. Ei mitään erikoisempaa ollut ohjelmassa ja päivä kuluikin hyvin rauhallisesti venäläiseen tahtiin. Olimme työpaikalla tällä kertaa kolmen porukalla, koska Jessellä oli aamulla todella huono olo (yskä+flunssa), joten hän jäi nukkumaan oloaan paremmaksi. 
Torstai ja viimeinen työpäivä ei ollut Jessen ja minun osalta kummoinen. Menimme kaikki työpaikalle, mutta Nikolai näki heti Jessen voivan huonosti ja passitti hänet takaisin petiin. Myös minä pääsin Jessen mukaan, koska minulla oli paha yskä. Simi ja Aleksi jäivät puurtamaan työpäivän loppuun keskenään. Kävimme kysymässä eräältä suomalaiselta miksi meidät laitettiin takaisin, niin vastaus oli ettei Venäjällä tehdä töitä sekuntiakaan kipeänä.
Fiilikset jotka jäivät töistä ja työpaikasta ovat erittäin positiiviset! Vaikka emme päässeetkään tekemään mitään erikoisempaa tai haastavaa työtä, oli kokemus silti hyvä. Ei sitä joka päivä pääse 9 kerroksiseen kerrostaloon töihin. Oli myös onnenpotku, että saimme työkaveriksi Nikolain. Vaikka ikää miehellä oli varmasti yli 60 ja kielimuuri oli valtava, ei mieheltä loppunut kärsivällisyys tai into tehdä töitä kanssamme. Hän ei myöskään ollut huonolla päällä koskaan, vaan jaksoi aina vitsailla.
Lähtiessämme työmaalta hyvästelimme Nikolain ja muut työmiehet joiden kanssa olimme olleet tekemisissä. Lopuksi Nikolai vielä sanoi meille "kunnon suomi poika!" 
Kiitoksia vielä Caverionille, että pääsimme Pietariin töihin! 
Kiitoksia myös Jussille, joka auttoi meitä paperihommien selvittelyssä työmaalla!
Juho & Jesse